Lammasniemi on paikallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö. Perustan tietoni museoviraston inventointiin ja saamiini tietoihin. Lammasniemen rakennushistoria on mielenkiintoinen ja arvokas. Rakennuksilla on paikallisesti taloushistoriallista merkitystä liittyen alueella toimineeseen metsäyhtiön toimintaan. Museoviraston inventoinnissa pihapiiri on merkitty kulttuurihistoriallisesti merkittäväksi suojelukohteeksi, jolla on paikallinen historiallinen sekä rakennushistoriallinen merkitys. Lammasniemen pihapiiriin kuuluvat asuinrakennus ja talousrakennus. Pihapiiriin on myöhemmin rakennettu rantasauna ja venevaja sekä aikanaan pihapiirissä on ollut myös leikkimökki. Leikkimökkiä ei ole meidän aikanamme enää ollut.
Lammasniemen talo sijaitsee luonnonkauniilla paikalla Kivijärven Lammasniemessä. Lammasniemeen johtavan tien varrella on omakoti- ja rivitaloasutusta. Talon ja rannan välisellä alueella on mäntypuustoa. Rannalla on venevaja ja sauna sekä laituri. Piha-alueella näkösuojana toimii pitkä talli- ja liiterirakennus, joka on säilynyt hyvin. Yhtiön aikaan pihassa oli marjatarha, mansikkamaa, kukkapenkki lipputangon ympärillä ja syreenipensaita pihan länsireunalla.
Kulttuurihistoriallinen arvo on pihapiirin rakennuksissa ja niiden ulkoasun säilyttämisessä. Lammasniemen asuinrakennus on rakennettu 1920 – luvun alkupuolella Lahti Saha Oy:n piiriesimiehen asuintaloksi. Rakennuksen ulkoasu on 1940 – luvun alkupuolelta ja säilytetty pääosin ennallaan.
Rakennusperinnön suojelu
Rakennusperintölain (498/2010) tavoitteena on turvata rakennetun kulttuuriympäristön ajallinen ja alueellinen monimuotoisuus, vaalia sen ominaisluonnetta ja erityispiirteitä sekä edistää sen kulttuurisesti kestävää hoitoa ja käyttöä. Suojelun edellytykset löytyvät rakennusperinnön suojelemisen laista (Laki rakennusperinnön suojelemisesta 498/2010, §3 ja §8).
Lammasniemen kohdalla suojelun edellytykset täyttyvät, ja on kirjattu siten, että rakennuksilla on paikallishistoriallista merkitystä ja sillä on merkitystä rakennushistorian tai siihen liittyvien tapahtumien kannalta. Rakennukset on suojeltu ulkoapäin. Lisäksi Lammasniemi on suojeltu paikallisesti merkittävänä kohteena vedoten alueen historiaan ja ainutlaatuisuuteen. Korjaustyössä on korostettu alkuperäistä tai sitä vastaavan käytön, rakentamistavan, arkkitehtuurin tai tyylin ilmeneminen ja jatkuminen (alkuperäisyys) ja sen suojelua erityisesti pihapiirin suhteen ja rakennusten ulkoapäin suojelua on toivottu. Tässä kohteessa korostuu myös eri aikakausien rakenteet, materiaalit ja tyylipiirteet, jotka ilmentävät rakentamisen, hoidon ja käytön historiaa sekä jatkuvuutta. Historian kerroksellisuus on tärkeää. (Laki rakennusperinnön suojelemisesta 498/2010)
Lammasniemen pihapiirin historia
Lahti Saha Oy (myöhemmin Rauma-Repola Oy) rakennutti piiriesimiehelleen asuinrakennuksen 1920-luvun alkuvuosina Kivijärven kirkonkylän Lammasniemeen, josta se oli lunastanut maapaikan pientilallinen Tarvaiselta. Ensimmäinen piiriesimies oli asioitsija Emil Salonen, joka myös valvoi Lammasniemen rakennustöitä. Hänen jälkeensä talossa asui Oikarinen ja pidempiaikaisesti Eino Siiriäinen perheineen. Kivijärven piiri yhdistettiin 1960- luvun alkuvuosina Viitasaaren piiriin. Lammasniemi jäi tyhjilleen ja vuokrattiin muutamaksi vuodeksi nimismies Eeli Kokkilalle. Kokkilan aikaan talossa toimi myös nimismiehen kanslia. Kansliana toimi talon tupa. Lapualaiset Anneli ja Pauli Ylisaari ostivat Lammasniemen Rauma-Repolalta 1960 – luvun lopulla perheensä kesähuvilaksi. Pauli Ylisaari (1928–1984) oli merkittävä vaikuttaja useissa eri rakennusalan yhtiöissä. Hän sai teollisuusneuvoksen arvonimen vuonna 1978.
Yhtiön omistuksen aikana rakennuksen yläkerrassa oli piiriesimiehen työhuone ja makuuhuone vierailevien yhtiöiden miehiä varten. Rakennus oli puulämmitteinen. Rakennuksen tuvassa oli ollut leivinuuni, muissa huoneissa oli vaaleanvihreitä kaakeliuuneja, osa koristeellisia, osa sileitä. Talo oli aina viime sotiin saakka punaiseksi maalattu ja hirsipinnalla. Siiriäisten aikana rakennus peruskorjattiin ja mm. ulkovuorattiin. Piharakennuksessa oli hevosia varten talli ja myös 2–3 lehmän navetta. Lammasniemestä noin 50 metriä Tiironkylän suuntaan oli sijainnut pitkä suojarakennus, jossa yhtiö säilytti keluvenettä ja uittovälineitä. Rakennus oli tehty isojen savottojen aikaan (mm. Koirasalmen savotta). Ylisaaret uudistivat rantasaunan ja rakensivat rannalle venevajan. Ylisaaret omistivat paikan viisikymmentä vuotta ja he pitivät rakennuksista hyvää huolta. He turvasivat myös rakennusten hoidon ja hakivat pihapiirille museoviraston suojelua.
Korjausvuosiksi inventointiin on merkitty 1958, 1960 ja 1985–1986. Perustukset rakennuksissa on lohkokiveä ja ulkovuoraus on ajan tyyliin sopiva eli pystyrimoitus suurimmaksi osaksi. Rakennuksista on pidetty huolta. Päärakennuksen alahirret on kengitetty ja osittain vaihdettu sekä ikkunat uudistettu 2000- luvun alkupuolella. Meidän tarinamme Lammasniemessä alkoi kesällä 2021, kun hankimme paikan Ylisaaren perheen aikuisilta lapsilta. Meidän tehdessä remonttia keskikerroksen lattian välistä löytyi kauniilla käsialalla kirjoitettu lappu, jossa luki seuraavasti: “Tämän Lammasniemen täysremontin olivat tekemässä kesällä 1952 Nättinen ja Rekola ja tämä lattia on nostettu 1958. – Nättinen ja Rekola, Korpilahdelta – “
Me olemme seuraavan sukupolven “Nättinen ja Rekola”. Olemme tehneet Lammasniemen remonttia pihapiirin historiaa vaalien, rakennuksia kunnioittaen ja kulttuurihistoriallista perintöä varjellen. Lammasniemen historian kirjassa on kääntynyt uusi sivu. Lammasniemi on nyt perheemme koti ja olemme muuttaneet Kivijärvelle pysyvästi. Olemme kiitollisia elämän antamasta mahdollisuudesta asua Kivijärven Lammasniemessä.
Lähteet:
Museoviraston rakennusinventointi. 2021. Keski-Suomen museo, Jyväskylä.
Laki rakennusperinnön suojelemisesta 4.6.2010/498. Viitattu 5.12.2023 Saatavilla:2010 – Ajantasainen lainsäädäntö – FINLEX ®
